Vaalit lähestyvät päivä päivältä, ja vaalien puheenaiheet hakevat paikkaansa. Melkein kaikki puhuvat tavalla tai toisella kestävyydestä, mutta siinä missä toisille se tarkoittaa planeetan ja fysiikan lakien mukaista kestävää elämäntapaa, toisille se on väylä puhua rahasta – ja ennen kaikkea siitä, keneltä sitä otetaan pois sopeuttamisen nimissä.

Mutta tällä kertaa haluan nostaa esiin asian, joka on jäänyt puheissa aivan liian vähäiselle huomiolle. Nyt ihmiskeskeisyys saa väistyä: puhukaamme eduskuntavaaleista eläinten näkökulmasta. Ekologisen kriisin ja luontokadon ratkaiseminen suorastaan janoavat sitä.

Eläinten osa on poliittisesti kaksijakoinen: eläin on joko este, joka pitää tavalla tai toisella kiertää, tai eräänlainen varanto, jonka voi jollakin tavalla hyödyntää. Eläimet nähdään osana luontoa, mutta luonto on vaikeasti hallittava ja arvaamaton. Sitä ei voi paketoida sievään pakettiin ja asettaa hyllylle odottamaan omaa vuoroaan.

Eläinten osa on kuitenkin kestämätön niin kauan kuin eläimille ei anneta koko yhteiskunnan läpileikkaavaa itseisarvoa. Pitkään ja hartaasti työstetty uusi eläinlaki jäi torsoksi, jossa siirtymäajat ovat pitkät ja turkistarhaus jäi kokonaan käsittelemättä. Valvontaeläinlääkärien resurssit ovat todella vajavaiset, ja ihmisten pahoinvointi välittyy tuotantoeläimiin. Pahimmillaan valvontaviranomaiset saavat osakseen tappouhkauksia ja eläinten ongelmia vähätellään tai ne jäävät kokonaan pimentoon.

Valtaosa suomalaisista onneksi kaipaa parempaa: 80 % suomalaisista vastustaa turkistarhausta, 90 % haluaa, että tuotantoeläimiä suojeltaisiin paremmin, ja 85 % on sitä mieltä, että tuotantoeläimien pitäisi pystyä elämään lajityypillistä elämää. Harmillisesti eläinaiheet kuitenkin hukkuvat vaalikeskustelusta ja jäävät muiden aiheiden jalkoihin. Vaalikoneissakin eläimiin suoraan liittyviä kysymyksiä on vain kourallinen.

Tietyllä tapaa se on ymmärrettävää. Maailman myllertäessä halutaan keskittyä siihen, mikä tuo turvaa arkeen. Se on osa inhimillisyyttä.

Siksi tarvitsemme jatkossakin päättäjiä, jotka kykevät ulottamaan empatian kaikkeen elämään. Ihminen on osa luontoa, ja ylenpalttinen kulutuksemme murentaa maata jalkojemme alta.

Itse haluan ajaa muun muassa seuraavia parannuksia eläinten asemaan:

– Eläinten oikeudet kirjataan perustuslakiin
– Eläinsuojeluasiamiehen virka vakinaiseksi
– Turkistarhaus kielletään
– Ravinnontuotannossa on siirryttävä tukipolitiikan avulla yhä pontevammin kohti kasvispohjaisuutta, ja kasvispohjaisten tuotteiden saatavuutta sekä houkuttelevuutta parannettava esim. alv-alella
– Valvontaviranomaisten työtä helpotettava ja resursseja lisättävä
– Tainnuttaminen erottamattomaksi osaksi teurastusta
– Luonnonsuojelulle ja ennallistamiselle omistettua pinta-alaa on lisättävä, ja alueiden on oltava toisistaan riittävän erilaisia sekä kooltaan kyllin suuria ja yhteneväisiä.
– Metsälain 10 §:n erityisen arvokkaista elinympäristöistä on huolehdittava entistä paremmin ja valvontaa tehostettava koko metsäsektorilla.

Kaikilla ei ole äänioikeutta.

Sinulla hyvin todennäköisesti on.